Allianssimalli yleistyy Suomessa etenkin suurien projektien toteutusmallina, mallia on hyödynnetty jo kymmenissä projekteissa. Uutisista voi lukea onnistumisista ja aikataulujen alittamisesta esimerkkinä Tampereen rantatunneli. Menossa ja suunnittelupöydällä on useita isoja hankkeita: Raidejokeri, Tampereen Ratikka, Kruunusillat ja useat sairaalahankkeet, muutamia mainitakseni. Edellä mainitut hankkeet ovat suuria, mutta maili sopii myös pienempiin hankkeisiin.
Allianssimalli teoriassa
Ideaali allianssimalli pohjautuu avoimeen tiedonjakoon, selkeään tehtävien jakoon ja jaettuihin tavoitteisiin. Projektin osapuolilla on yhteinen tavoite ja sen statusta seurataan. Allianssimalli perustuu luottamukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteiden selkeys auttaa hankkeita menemään suunnitellusti maaliin ja käytännössä kaikki voittavat. Allianssimallin erityispiirre on se, että kilpailijat ovat allianssihankkeessa kumppaneita.
Allianssimallin hyödyt:
- Yhteinen tavoite
- Kustannustehokkuus tilaajan kannalta
- Aikataulua seurataan tarkasti ja palkkiomalli ohjaa aikataulussa pysymiseen
Allianssimalli käytännössä
Käytäntö eroaa kuitenkin teoriasta, kuten aina. Suurimmat haasteet itseasiassa liittyvät tehtävien jaon selkeyteen ja siihen, että tavoitteet keskittyvät tyypillisesti budjettiin, eli kustannuksiin. Hankkeissa on monta osapuolta, joten tiedon jakamisen avoimuus ja ajantasaisuus korostuu.
Tällä hetkellä projektin ohjaamiseen liittyy paljon manuaalityötä ja saatavilla tieto ei ole ajantasaista. Digitaaliset työkalujen avulla pystytään helpottamaan ajantasaisen tiedon jakoa ja tiedon avulla pystytään johtamaan hanketta tehokkaammin.
Allianssimallin digitalisointi
Digitalisointi tuo hankeen johtamiselle hyötyjä seuraavasti:
- Käytössä oleva tieto on ajantasaista, päätökset perustuvat oikeaan tietoon
- Manuaalinen datan käsittely työ minimoidaan, jolloin virheiden määrä pienenee
- Mahdollistetaan avoin tiedonjakaminen, osapuolet saavat tilannekuvan projektista
- Hankkeen riskit tehdään näkyväksi, jolloin niihin pystytään puuttumaan ajoissa
Haasteena on se, että jokaisella isommalla osallistujalla on omat tietojärjestelmät ja toisaalta pienemmillä ei niitä taas ole. Tämä johtaa siihen, että allianssihanketta varten pitää oikeastaan perustaa omat tietojärjestelmät ja niiden pitää integroitua osapuolten järjestelmiin. Käytännössä tällä hetkellä tiedon jakamista tehdään joko manuaalisesti tai osapuolet joutuvat käyttämään tuplajärjestelmiä.
Tietojärjestelmän käyttöönotto kannattaa projektoida ja siihen kannattaa käyttää hankkeen alussa aikaa, koska hyvä kokonaisuus auttaa allianssihankkeen onnistumisessa. Tätä varten nimetään projektitiimi, joka vie käyttöönoton läpi valitun toimittajan kanssa.
Alla on esimerkki etenemisestä:
- Määrittely mitä tietoja halutaan seurata, jotta projektin johtaminen mahdollistuu (Design Sprint)
- Osapuolten käytössä olevien ohjelmistojen kartoitus
- Johtamisalustan määrittely ja toimittajan valinta
- Käyttöönottoprojekti
Tulevaisuus on kuitenkin mielenkiintoinen. Markkinalla on paljon avoimuuteen vannovia tietojärjestelmätoimittajia ja integrointia helpottamaan on luotu palvelualustoja. Mobiilityökalut työmaalla ovat yleistyneet ja kaikki projektijohtamiseen ja dokumentointiin liittyvät tehtävät ovat helppo tekniseltä näkökulmalta digitalisoida. Järjestelmien loppukäyttäjien tietotekninen osaamisen on kasvanut kovaa vauhtia. Tällä hetkellä ei ole vielä tarjolla valmiita allianssihankkeiden johtamisalustoja, mutta uskon että, lähitulevaisuudessa tarjolla on useampiakin vaihtoehtoja.
Pekka Aalto
Kaupallinen johtaja
+358 50 364 4542
pekka.aalto@derigo.fi
Derigo Oy
Ei kommentteja vielä